Balladi banaaleista banaaneista kanaaleissa
Joonas:
Balladi perustuu yksinkertaiseen sanaleikittelyyn. Sanoitusten visio on kuitenkin hyvinkin apokalyptinen. Kuvittele nyt itsesi vaikkapa alkuasukasbanaanien metsästettäväksi! Olisit vain yksi eläin muiden joukossa. Tarpeeni järkyttää ihmisiä ainakin helpottui vähäksi aikaa tämän teon jälkeen. Pistin tosin mielestäni vieläkin paremmaksi tekstin kakkososassa, jossa banaanit syövät Saukin ja oravat
Vilikki:
Lauloin hiljaa, kun ei oikein kehtaa ääntään esitellä. Laulajan paikka vapaa, palkka 0e/kk.
Erakko
Vilikki:
Kolahti Erkolta varsin nasevat sanoitukset. Mitäpä sitä sitten muuta kuin biisiä duunailemaan. Kaivelin erään vanhan biisiluonnoksen esille ja tein siihen vähän uutta potkua ja rakennetta. Laulut nauhoittelimme jo aikaisin, itse biisin taustojen äänitys viivästyi muutamalla viikolla. Nauhoitukset sujuivat perinteiseen malliin Cool edit pro:lla, josta projekti siirrettiin FL Studioon. Erakko on varmaan Apinaorkesterin biiseistä se kaikkein työläin, maltoimme äänitellä monta kertaa hakien parasta(?) yritystä. Yhteensä erilaisia kitara- ja lauluraitoja tulikin reilusti yli 20 kappaletta. Varmaan kaikkein mielenkiintoisin näistä erilaisista yritelmistä oli räpäten hoidettu säe. Lopulta päädyimme kuitenkin laulettuun versioon.
Erkko:
Parina kesä yönä tein joutessani biisiä bodaamattoman miehen naisen haikailuista. Lähettelin sanat Vilikille ja tämä innostui kehittelemään niiden pohjalta biisiä. Päätettiin, että me molemmat laulaisimme biisissä ja näin tapahtuikin eräänä syyspäivänä Kumpulassa. Vilikki teki loisto taustat ja hioi muutenkin biisin todella hyvään kuosiin. Siitä suuri kunniamaininta hänelle. Erakko täytti siis odotukset täysin mitoin. Huumorin sekä tietyllä tapaa itsesäälimäisen synkkyyden sekoittamat lyriikat toivon mukaan miellyttävät myös taustojen ohella.
Jussi
Vilikki:
Jussi oli Apinaorkesterin neljäs hitti – ja luonnollisesti myös neljäs veisu. Mielestäni lyriikoista tuli hyvin informatiiviset, mutta toivottavasti edes joku tajuaa kryptisen sisällön herkemmän puolen. Sanoituksia työstettiin pitkään, vaikka aikaa oli niukalti – Koskenkorva-single oli saatava markkinoille ennen kesää. Niukasta aikataulusta huolimatta biisistä tuli loistomenestys.
Taisipa suunnilleen viimeinen veisu olla, jossa mukana oli vielä täysipituista kolinaa – tämän jälkeen siirryttiin konerumpuihin, joihin instrumenteiksi valikoimme huolella valittuja pätkiä.. mutta se olkoon toinen tarina.
Kesäveisu
Vilikki:
Alkuperäinen idea veisuun tuli bändin kakkosmanagerilta. Savusaunassa käydessäni mieleeni sitten jo hahmottuikin sanoitukset, ja kirjoittelin niitä myöhemmin illalla ylös. Ykkösmanagerillamme oli ilmeisesti jonkinnäköisiä bisnesneuvotteluja kesken, koska hän ei ollut tavoitettavissa – olisin tarvinnut apua sanoitusten kanssa. Lopulta kuitenkin siis onnistuin omin avuin. Taisin laulaa hurauttaa myös samana yönä kyseisen biisin. Kyllä – aivan itse. Säkeistöt onneksi ovat melko sanelunomaisia, joten homma sujui melkein kohtalaisesti jopa minun äänellä. Puhetta oli #apinaorkesteri -kanavalla, että pari muutakin tulisi laulamaan, mutta paha kyllä, he sitten tästä kunniasta jänistivät. Tämän jälkeen projekti virui muutaman päivän koskemattomana. Eräänä päivänä kiikutin akustisen kitarani kellariin ja soittelin. Mainio tilaisuus moiseen oli, kun oli mansikoita maksanut langaton tsydeemi käytössä. Tuossa välityksessä oli tosin jotain ongelmia, kun siihen tuppasi joku häiriösignaali tunkemaan väliin. Joskus aiemmin olin kellarissa käynyt testailemassa langatonta härveliä ja oli hyvin toiminut. Muutenkin olisi ehkä kannattanut säädellä kaikki nupit kuntoon vahvistinpuolelta, tuli vähän rätinää mukaan. Kertosäe tuotti hieman hankaluuksia soitettaessa, koska en ollut sitä juuri kertaakaan aiemmin soittanut, soitanto sujui paperilta katsoen. Lopulta kuitenkin sain ääniteltyä. Satuin vielä olemaan avojaloin, joten olikin vähän viileä. Olosuhteet kitaran soinnille olivat kuitenkin mielestäni varsin hyvät – kellari on talon paras paikka täällä Kumpulassa akustisella äänitettäessä. Lopputulokseen olen suht. tyytyväinen. Vaikka lauluääni ei ole häävi, on se silti parhaimmalta kuulostava minun laulama biisi.
Linnanjuhlat
Joonas:
Linnanjuhlat on suurin piirtein 50/50 minun ja Villen puoliksi tekemä teksti. Kappale sisältää muutaman hyvinkin asiallisen kysymyksen.
Vilikki:
Laskupuoli kutakuinkin sujui oikein äskeisestä kommentista. Tahdoin Tarja Halosen Rontti-kissan mukaan sanoituksiin. Lopputuloksena hitti, joka kohottaa jokaisen suomalaisen isänmaallisuutta.
Mehukatti
Vilikki:
Saimme siinä vuoden 2003 syksyllä rakkaalta manageriltamme huippusanoituksen. Taisi olla ihan ekoja sanoituksia, joita häneltä saimme. Mielessäni joskus hautuikin ajatus Joonaksen pestaamisesta sanoituspuolelle, mutta hän ehtikin ensin ehdottaa sitä. Työ vaati tekijöiltään uskomattomat voimavarat. Pitkän ja ahkeran treenauksen, virittelyn, sovittelun ja muun jälkeen biisi oli noin varttitunnissa valmis. Rummut toteutettiin vanhaan totuttuun tapaan sämplättynä ja FL Studio 4:lla soitettuna. Kitaraosuudesta tehtiin aika monimutkainen, mutta silti AO:n taidokkaat soittajat saivat veisun soitettua kunnialla loppuun asti.
Joonas:
Mehukatin sanoitus syntyi siitä, kun haastelin kerran Villen kanssa mahdollisuudesta tehdä lyriikoita Apinaorkesterille. Ville heitti minulle otsikon Mehukatti, ja tekstiä alkoi oitis syntyä. Tarkoitukseni oli yhdistää perinteinen suomalainen juomismoraali, ja samalla antaa varoitus siitä, mitä liikenteessä hutiloivalle saattaisi sattua. Mehän kaikki tiedämme Mehukatin vaikutuksen mielentilaan. Ainut ongelma tekstissä on se, että suomalaisen ironiantajun huomioon ottaen saattaa käydä niinkin ikävästi, että joku tampio voi ottaa sen tosissaan! Toivon kuitenkin, että varoittava sanoma välittyy tästä sanoituksesta.