kai se juontuu pohjimmiltaan luottamuksen puutteesta
tai innostuksen määrästä
yhtä kaikki
kun oikein innostun
unohdan kaiken oikean
pohjimmiltaan sinutkin
vaikka sinusta se kaikki versoo juurensa
ajatuksiani kahlitsee
runon muotti
puen meidät mielessäni yhä uudelleen
samaan rytmiin pihakeinuun
hapuilemaan jaetun kitaran otelautaa
kellahtamaan kasvokkain pulkkamäessä
kuorimaan ilmaa väliltämme ohuemmaksi
vavahtelevin hengähdyksin
siitä täytyy luopua
oppia hellittämään
luottamaan hetkeen
oikeaan
siihen mitä on
oman itsensä
ja muiden tähden
tai
tällä inspiraation voimalla
kun en kai vain mahda itselleni mitään
on helpompaa
kirjoittaa tuhat runoa
tuhat tarinaa
muottia
joista yhdestä
ehkä aikanaan vielä löydän sinut
0 kommenttia