Entäpä jos kaiken koristeröyhelökyttäyksen ja syrjäytyneiden öyhöjen kaverimarssien keskellä seisahduttaisiin hetki muistamaan niitä, joille päivä todella kuuluu? Olisiko ajatus mistään kotoisin?

kun valo karkaa silmistä
ja hyvänyönsuukot on annettu
varjot astuvat hämärään
ja hiljaisuudessa on paljon

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *