se oli ihan kaunis ajatus
kipinä
kuittikukkasia ravintolapöydässä
nauru, joka viivyttää seuraavaa
elämän keveys
pään yli pyyhkäisevä sadekuuro
syvälle pisteleviä pisaroita
ensisuudelma
paita, jota kuoria
nähdäksesi hehkusi
korva, johon kuiskata
”niin minäkin sinua”
kesähäät tammen varjossa
oppisimme kyllä sietämään sukulaisiamme
tai välttelemään
kuinka vain
lapsia tuvan töminäksi
keskeneräisiä äitienpäiväkortteja kevätjuhlista
sukuvika
samalla paatoksella minäkin rakastaisin
viimeisen päälle valmistellen
tahtoen sinulle vain täydellistä
kunnes taas muistuttaisit
hyväksyväsi riittämättömyyteni
harmaantuvat hiukseni
romuttuvan ryhtini
rapistuvan kuoreni
ajan jäljet
mietin,
miltä näyttäisimme ryppyisinä kiikkutuoleissamme
mitä sanoisimme viimeiseksi
kohtaisimmeko vielä senkin jälkeen
se oli ihan kaunis ajatus
kunnes suuni avasi minut